Fred Sterling / Kirael Matriisin synty ISBN 952-9676-34-4. Nid. 192 s. Ovh: 24,00 EUR Fred Sterlingin kanavoima henkiopas Kirael opastaa meitä Suuren muutoksen kynnyksellä. Kirael, "Enkelten kuningas", tuo meille rakkauden viestiä, jonka avulla voimme oppia löytämään Totuuden, Luottamuksen ja Intohimon kolmiyhteyden uudelleen. Kirael käsittelee kirjassaan syvällisesti muun muassa sitä todellista rakkauden sanomaa, jota Jeesus tuli meille tuomaan 2000 vuotta sitten. Keitä olivat Jeesuksen naispuoliset opetuslapset? Mitä raamatun luomiskertomus todella kertoo meille ihmisen synnystä? Matriisiksi kutsutaan sitä yleistä ajattelumallia, joka jossakin kehittyvässä yhteisössä vallitsee. Miten sai alkunsa ihmiskunnan matriisi, joka saa meidät luulemaan, että olemme Luojastamme erossa? Miten muotoutui nykyisenlainen yhteiskunta, jossa pelkoa käytetään ihmisten hallitsemiseen? Tämä kirja on todellinen aarre kaikille niille, jotka ovat valmiita Suureen muutokseen. Kirjan luettuasi käsityksesi maailmasta muuttuu takuuvarmasti. Tilaa omasi Taivaankaaren tilaussivuilta tästä.

© 2001 & 2004 Fred Sterling ja Kustannus Oy Taivaankaari

Sisällys

Alkusanat
1 Luominen: Valon kehittyminen
2 Kahtiajakoisuus: Matka alkaa
3 Kolminaisuus: Matriisi paljastuu
4 Ajatus: Muutama ajattelee kaikkien puolesta
5 Rakkaus: Jeesus ja naispuoliset opetuslapset
6 Hallinta: Elämänsuunnitelma
7 Siirtyminen: Paraneminen totuudessa, luottamuksessa ja intohimossa
8 Äärettömyys: Maailmojen välillä matkaaminen
9 Loppuun saattaminen: Uskonto, henkisyys ja Suuri muutos
Liitteet: Kiraelin numerologia, Tietoisen luomisen 10 periaattetta, Pranahengitys

Kolminaisuus: Matriisi paljastuu

Kiraelin numerologia

Johdattakoot Totuus, Luottamus ja Intohimo sinua numeron 3 päivänä. Tunne, miten se luo uuden rakkauden, joka herää ympärilläsi. Jotakin iloista ja kaunista on tapahtumassa elämässäsi.

Kirjoittajan näkemyksiä

Koko maailma, jossa elämme, on koostunut ajatuksista. Kaikki ympärillämme on ajatuksen luomaa. Jokaisesta ajattelemastamme ajatuksesta tulee osa yhteistä ajatustodellisuutta, matriisia. Matriisia voidaankin pitää ajatusten huipentumana.

Ehkä on syytä aluksi tarkastella, miten matriisi - esimerkiksi maapallon matriisi - syntyy. Tällä tavoin saamme toivottavasti vastauksia niihin kysymyksiin, joita monet esittävät. Miten olemme, esimerkiksi, päätyneet tähän tilanteeseen, jossa hyväksymme kaiken "sellaisena kuin se on"? Missä tällainen matriisi luotiin? Oliko matriisijärjestelmä aluksi niin hyvin piilossa, että se jäi useimmiten kaikkein viisaimmiltakin huomaamatta?

Joitakuita huolestuttaa se, "sataako pian tulta ja tulikiveä"? He haluavat tietää, miten huonoksi kaikki vielä muuttuu? Tai onko olemassa jokin salainen hallitus? Nämä kysymykset, ja monet muutkin, saavat vastauksensa matriisin vähitellen paljastuessa. Tällä hetkellä voin sanoa, että ei ole olemassa mitään salaista hallitusta sinänsä, vaan että "me ihmiset" olemme kaikki osa sitä. Ei ole lainkaan tavatonta, että syytämme ulkopuolisia voimia omista vaikeuksistamme ja samalla ajattelemme, että "meitä ihmisiä" heitellään avuttomina sinne tänne. Tämä luontui kenties kolmiulotteisessa todellisuudessa, mutta kulkiessamme nyt kohti korkeampaa ja valoisampaa kehitystä meidän ihmisten on opittava ymmärtämään kaikki toisin.

Tästä syystä olen pyytänyt Kiraelia tiivistämään ihmiskunnan historian kaikkein tärkeimmät käänteet yhteen lukuun ja keskittymään erityisesti siihen, miten matriisi luotiin. Kirael tulkitsee tässä luvussa ihmiskunnan historiaa uudella tavalla. Tämän uuden näkemyksen avulla me voimme kaikki saavuttaa Luojan jumalallisen suunnitelman mukaisesti sellaisen tietoisuuden tason, jonka myötä saamme kaikki kolmannen ulottuvuuden oppiläksymme päätökseen.

Luoja on tarkoittanut, että nykyisessä elämässämme meillä on mahdollista "siivota" aiemmin selvittämättä jääneet läksymme. Tämä on ehkä syynä siihen, miksi monen ihmisen elämä on niin rikasta tänä päivänä. Se saattaa olla myös syy siihen, miksi niin moni kokee elämänsä raskaaksi juuri nyt. Jokainen meistä ymmärtää solutasolla, että tämä on viimeinen kerta, jolloin meillä on mahdollisuus kokea monia kahtiajakoisen todellisuuden ilmiöitä. Muutoksen energioiden voimistuessa nopeasti näyttää olevan selvää, että Luoja pitää yhä harhan verhot tiukasti paikoillaan, jotta meillä ihmisillä olisi mahdollisuus eheyttää kaikki menneet vaikeutemme.

Juuri kun luulit löytäneesi elämän avaimen, uusi luku elämässäsi saattelee sinut uuteen alkuun. Työ on jatkuvasti uudelleen alussa.

---

Kirael puhuu

Äiti maan kamaralla on oleillut lukemattomia asukkeja miljoonien vuosien saatossa. Joka kerran planeetan elämänvoiman heiketessä on syntynyt mahdollisuus uudelle elämälle. Jääkaudet ja luonnonmullistukset ovat olleet varsin tärkeässä osassa Äiti maan kehityksessä menneinä aikoina. Tällaisten jaksojen aikana maapallon asukkaat ovat värähdelleet toisenlaisiin elämänmuotoihin. Jotkut ovat vaipuneet horrokseen, eivät kuitenkaan fyysisessä olomuodossaan vaan valohiukkasina. Noiden ajanjaksojen elämänmuodot ovat hylänneet fyysisen värähtelymuotonsa ja palanneet takaisin valohiukkasen ydinolemukseensa. Tämä ydinolemus on jatkanut olemassaoloaan eetterikudoksessa siihen asti, kunnes ilmastonmuutokset ovat tulleet siihen pisteeseen, että sen udelleenistutus maapallolle on taas ollut mahdollista.

Joissakin ääritapauksissa pieni joukko ihmisiä on siirtynyt asumaan maan alle odottamaan pinnalla riehuvien luonnonvoimien asettumista. Monet heistä ovat olleet lemurialaisen, peloille lankeamattoman yhteisön suoria jälkeläisiä. Pelkojen sijaan lemurialaiset oppivat tuntemaan Luojan rakkauden. Ainoa jatkuvasti maan päällä elänyt eliökanta ovat valaat. Ne ovat ainoat jääkausista selvinneet nisäkkäät. Ne ovat selvinneet vaikeimmistakin ajoista suurinpiirtein samanlaisina kuin ne ovat tänäkin päivänä. Historia on kulkenut elämästä toiseen valaiden aivoissa. Tämän takia valaat ovat tulleet tunnetuiksi planeetan "tiedonsäilyttäjinä". Kun tulee valaiden aika olla suoremmassa yhteydessä ihmisiin, niiden paljastama tieto muuttaa ihmisten käsityksen Äiti maan historiasta täysin.

Tässä vaiheessa on tehtävä selväksi, että kaikissa planeetan kehityksen vaiheissa Luoja on aina ollut läsnä muodossa tai toisessa. Luoja ei ole koskaan hylännyt maapalloa, eikä sillä ole aikomustakaan tehdä niin, etenkään nyt kun maapallo on siirtymässä uuteen kehitysvaiheeseen, neljänteen ulottuvuuteen.

Alussa oli ... tällä kertaa

Tiedemiehenne kykenevät osoittamaan monin todistein, että viimeksi Äiti maa oli laajojen jäämassojen peitossa 30-40 000 vuotta sitten. Kun maapallo alkoi sulaa jääkauden lopussa, väistyvä jäämassa työnsi maaperän jälleen pintaan ja valmisti sen vastaanottamaan uutta elämää. Uusi nousu alkoi kasvien palaamisesta maan päälle ja ilmaston muuttumisesta muullekin elämälle sopivammaksi. Pian seurasivat eläimet ja niitä ihmisrodun tuorein inkarnaatiovaihe.

Kuten kaikkina muinakin ihmistietoisuuden maapallolle paluun aikoina Luoja halusi aloittaa alusta ja jäädä tarkkailemaan evoluutiota. Avainasia oli se, että jokaisessa ihmisessä oleva valohiukkanen sai edelleen muistaa kaikki aiemmat inkarnaationsa. Tästä hetkestä alkoivat uudet seikkailut.

Koska ihmisellä on taipumus kiirehtiä kokemuksesta toiseen, aika paljon oli jäänyt aiemmissa inkarnaatioissa oppimatta. Tästä syystä Luoja suoritti "devoluution" ja taannutti ihmisen takaisin aivan alkuun. Tämän jälkeen se antoi ihmisen kehittyä uudelleen kaikkien mahdollisten kokemusten myötä pitäen samalla tarkkaan huolta siitä, että mitään ei jäisi huomaamatta. Näin oli mahdollista elää tulevissa elämissä täysin uudelleen jokainen oppiläksy, jota ei oltu tarkoin käyty läpi aiemmissa inkarnaatioissa.

Nykyinen ihmisten inkarnaatiovaihe alkoi merenrannan läheisyydessä. Vesi auttaa kaikkia olioita niiden kehityksen alkuvaiheissa, koska se on hengen ruumiillistuma. Näin jokainen ihmisen inkarnaatio maapallolla alkoi nestemäisessä olomuodossa. Kaikki elämänmuodot ovat siten henkisesti ladattuja, onpa kyse nestemäistä muotoa olevasta siittiöstä tai munasolusta tai nesteestä äidin kohdussa.

Luoja on luonut äärettömässä viisaudessaan elämälle henkiinjäämisen edellytykset antamalla sille mahdollisuuden levitä kaikkiin olemisen muotoihin. Kun elämä alkoi lopulta koostua ihmisen hahmoksi, se oli näin levittäytynyt kirjaimellisesti ympäri planeettaa hiukkasten värähtelyn avulla. Ihmiset "syttyivät" samanaikaisesti eri puolilla. Missään paikassa ei totuus ollut sen suurempi kuin toisessa. Elämän oli tarkoitus levittäytyä maapallon äärilaidoille asti, jossa se joko kuihtuisi sukupuuttoon tai menestyisi erinomaisesti fyysisistä olosuhteista riippuen.

Ihmisen muotoon koostuvat kultaiset valohiukkaset voivat aluksi parhaiten lähellä päiväntasaajaa tai "yhteistä keskusta". Koska ruokaa ja juomaa oli jatkuvasti tarjolla yllin kyllin päiväntasaajan tienoilla, ihmiset antoivat luonnonolojen ohjata elämäänsä. Elämä kukoisti kaikkein mutkattomimmalla tavalla, eikä työkaluille tai suojalle ollut juurikaan tarvetta.

Ihmiset olivat jatkuvasti alttiina auringon säteille, joten Luoja teki ihmisen ihosta sellaisen, että se kykenee yhtäaikaa sekä imemään itseensä että heijastamaan pois auringon säteilyä. Mitä enemmän ihmiset olivat suorassa auringon säteilyssä, sitä enemmän heidän iholleen koostui heijastimia, jotka värjäsivät sen tummemmaksi. Tummaihoisilla päiväntasaajan asukeilla oli aluksi syvempi yhteys Luojaan. Tällä aikakaudella Äiti maan ja sen asukkaiden välinen rakkaussuhde syntyi uudelleen.

Matka "jostakin" ei lopu koskaan

Kun väestö päiväntasaajalla lisääntyi, ihmisten oli alettava etsiä puhdasta vettä kauempaa. He seurasivat pilviä vuorille ja niiden ylitsekin. Sen sijaan, että ihmiset olisivat palanneet takaisin synnyinsijoilleen, he perustivatkin uusia yhteisöjä kaukaisemmille asuinsijoille. Siinä missä aiemmin oltiin nukuttu taivasalla tai yksinkertaisten suojien turvissa tarvittiin nyt parempia varustuksia. Merkillepantavaa oli se, että ihmisten siirtyessä etäämmälle auringon kaikkein voimakkaimmasta paahteesta, heidän ihonsa heijastimien määrä alkoi vähetä ja näin iho vaaleni.

Vedenetsintäretket suuntautuivat sekä pohjoiseen että etelään päiväntasaajalta. Ne johtivat myös yhä suurempiin vaikeuksiin pysyä hengissä, mikä kaikki oli osa Luojan suunnitelmaa ihmisten kokemuspiirin laajentamiseksi. Esimerkiksi kun korkeammalla olevat jäätiköt alkoivat sulaa, eläinten oli siirryttävä alemmaksi. Tämä lisäsi ihmisten ja eläinten mahdollisuuksia kohdata toisensa. Tutkimattomille alueille matkanneet ihmiset kohtasivat heitä älykkäämpiä eläimiä, jotka osasivat välttää ihmiset raa'at pyyntivälineet. Ne, jotka päättivät hioa metsästystaitojaan, saivat runsaasti materiaalia vaatteisiinsa ja muuhun käyttöönsä pyytämistään eläimistä.

Jokaisesta uudesta kokemuksesta oppiminen alkoi muodostua uudeksi jännittäväksi tavaksi elää. Ihmiset alkoivat huomata, että jokaisesta eteen tulevasta tehtävästä suoriutuminen muodostui heidän tärkeimmäksi tavoitteekseen. Tämä synnytti ihmisissä myös halun siirtyä yhä kauemmas tutkimattomille alueille. Ei veisi kauankaan, kun ihmisen sisäiset aistit yllyttäisivät häntä vastaamaan haasteista kaikkein suurimpaan - itse veteen. Kun ihmiset saapuivat voimakkaasti virtaavan joen äärelle ennen tätä hetkeä, he kulkivat satoja kilometrejä maitse etsiäkseen sopivaa paikkaa sen ylittämiseksi tai käyttivät koko elämänsä pohtiakseen, miten tuon ongelman voisi muutoin ratkaista.

Eräänä päivänä puu kaatui joen yli tarjoten näin ihmisille mahdollisuuden päästä vastarannalle. Sen jälkeen, eräänä toisena päivänä, virta vei mukanaan joen yli kaatuneen puun. Ihmiset huomasivat, että he voisivat kulkea nopeasti aivan uusille alueille pitelemällä lujasti kiinni puun oksista. Tämän uuden kuljetusmuodon kehittyessä kelluviin aluksiin kiinnitetyt purjeet ja yön kirkkaat valot toivat ihmisille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Koska kulkeminen maitse jalan ei enää rajoittanut muinaisia tutkimusretkeilijöitä, he löysivät entistäkin suurempia ja hedelmällisempiä mantereita ylittämällä itse itselleen asettamansa pelkojen sanelemat rajat.

Ne, jotka päättivät jäädä aloilleen, ryhtyivät kesyttämään eläimiä ruuan ja vaatteiden saannin turvaamiseksi, mikä puolestaan johti maanviljelyn kehittymiseen ja kastelujärjestelmien rakentamiseen. Ihmisissä alkoi kasvaa tarve hallita pientä Äiti maan palasta ja näin he halusivat kehittää yhä parempia teknologisia ratkaisuja tätä tarkoitusta varten. Tästä lähtien ihmiskunnan suurimmaksi haasteeksi - ellei jopa vitsaukseksi - muodostuivat koko, voima ja yhteistyökyky.

Vallan synty

Tietyssä vaiheessa kehitystä ilmaantui uusi ihmisrotu, joka oli selvästi tavanomaista suurempi. Tätä vahvempaa ja voimakkaampaa ihmistä alettiin kutsua suureksi jättiläiseksi. Jonkin ajan kuluttua nämä suuret jättiläiset alkoivat hallita asuinaluettaan, ja niin syntyi fyysiseen kokoon perustuva valtajärjestys.

Kun esimerkiksi poimittiin ruokaa puusta, jonka oksat notkuivat mehukkaista hedelmistä, tavallinen ihminen ylettyi vain puiden alaoksille. Hänen oli pakko jättää parhaat, puun latvassa olevat hedelmät poimimatta, koska hän ei ylettänyt niihin. Näin tavallisen ihmisen piti pyytää apua itseään suuremmilta jättiläisiltä sadon korjaamiseen ylemmiltä oksilta. Pian jättiläiset älysivät, että he voisivat hyötyä koostaan monin eri tavoin tavallisenkokoisten ihmisten kustannuksella. Vastaavasti tavalliset ihmiset alkoivat kokea olevansa liian riippuvaisia jättiläisistä. Pienempien ihmisten oli annettava lahjoja jättiläisille, jotta nämä edelleen auttaisivat heitä eivätkä muuttaisi asumaan muualle. Näin pienemmät ihmiset pitivät ylenpalttisesti huolta jättiläisistä, joiden ei juurikaan tarvinnut tuhlata voimiaan. Kaikki näytti olevan hyvässä tasapainossa, kunnes järki otti sydämen paikan.

Pian jättiläiset olivat tulleet asemansa johdosta niin itsetyytyväisiksi, että he alkoivat pyytää yhä suurempia palkkioita korvaukseksi tavanomaisista palveluksistaan. Palkkiot kasvoivat niin suuriksi, että pienempien ihmisten oli ryhdyttävä keräämään varantojansa kokoon tyydyttääkseen jättiläisten pyynnöt. Tällä tavoin syntyi kaupankäynti, mikä puolestaan voimisti ahneuden ajatuksia. Jättiläisten vaatimukset täytettiin siihen asti, kunnes pienemmät ihmiset huomasivat, että valjastamalla kesyttämänsä eläimet, he saisivat käyttöönsä jättiläistäkin suuremmat voimat. Jos pienemmät ihmiset käyttäisivät hyväkseen pitkiä keppejä ja ajaisivat kesyttämillään eläimillä vauhdikkaasti, he saisivat yliotteen jättiläisistä ja olisivat saaliineen jo kaukana, ennen kuin nämä ehtisivät edes ajatella iskevänsä takaisin.

Silloin pienemmät ihmiset saivat ajatuksen: entäpä jos tekisimme näin isolla joukolla? Ratsastaen nopeilla hevosilla he voisivat lyöttäytyä yhteen, suunnitella hyökkäyksensä ja voittaa näin helposti jättiläiset. Niin ihmiset hyökkäsivät ovelasti tovereidensa kimppuun saadakseen haluamansa luonnonantimet. Varsin pian keksittiin ruveta keräämään säästöön luonnon rikkauksia, ja näin tämä uusi elintapa muodostui voimaksi, joka tulisi ohjamaan ihmiskuntaa koko sen kolmiulotteisen matkan ajan, jota matriisiksi kutsutaan.

Järki voittaa tunteet

Uudet kiertelevät rosvojoukot loivat keskuuteensa arvoasteikon valitsemalla keskuudestaan yhden suunnittelemaan seuraavan strategisen liikkeen. Kun kaikki kannattivat tätä yhtä, joka oli nopein ajattelija, muut saattoivat keskittää voimavaransa nopeisiin ryöstöretkiin. He saivat kokoon suuria saaliita varsin helposti. Näin syntyi periajatus, jossa yhteisillä ajatuksilla ja ponnisteluilla pyritään toteuttamaan perussuunnitelma.

Huomaat varmaan, että alkujaan periajatusta käytettiin muiden hallitsemiseen. Sen jälkeen sitä käytettiin fyysisen tilan varaamiseen. Ne, jotka kuuluivat tiettyyn periajatusryhmään, sijoittivat strategisesti omia ihmisiään sopiviin paikkoihin tarkkailijoiksi ja saivat näin tietyn alueen hallintaansa. Periajatuksen voima näkyi vasta, kun joku poikkesi siitä. Tämän näkymättömän voiman koko hirmuisuus lankesi sitten tuon onnettoman yksilön osaksi. Näkymätön voima paisui kasvottomaksi ja nimettömäksi mahdiksi, joka käytti ihmisiä häikäilemättä hyväkseen. Tavallisella ihmisellä oli näin entistä suurempi syy olla peloissaan. Maatyöläiset ja eläinten hoitajat eivät uskaltaneet käydä tätä voimaa vastaan, sillä eihän kukaan loppujen lopuksi edes tiennyt, missä se majaili. Tälle näkymättömälle voimalle tuli selväksi, että pelko - todellinen tai kuviteltu - oli kaikki, mitä tarvittiin ihmisten pitämiseksi ikeen alla. Eikö tämä kuulostakin samalta kuin tämän päivän "salainen hallitus"?

Sillä välin kaikkein kekseliäin yksilö päätti nimetä itsensä johtajaksi ja alkaa ottaa kiertelevien rosvojoukkojen haalimat luonnonantimet vastaan suosionosoituksena. Kaikkein parhaimman osan saaliista hän piti itsellään. Loput hän jakoi muiden kesken kunkin kykyjen mukaan. Näin syntyi yhteiskunnallinen arvojärjestys.

Seuraavaksi rosvojoukot etsiytyivät kaikkein vilkkaimmille kauppareiteille, joiden varsilta voisi kerätä suurimmat palkkiot. He tulivat pian siihen tulokseen, ettei heidän tarvitsisi enää kulkea pitkiä matkoja aarteiden perässä, jos he rakentaisivat linnoituksia kauppareittien vilkkaimpiin kohtiin. Tällä tavoin rikkaudet kirjaimellisesti kävelivät suoraan heidän syliinsä. Heidän tarvitsi vain odottaa, milloin aarteet osuisivat heidän kohdalleen. Vallan kehitys näytti olevan loputonta. Aluksi pyydettiin vain hyvin pientä osaa läpikulkevien kauppiaiden tavaroista, mutta ajan mittaan rosvot pyysivät matkustajilta yhä suuremman osan heidän tavaroistaan ja aarteistaan. Pian matkaajat joutuivat myös maksamaan veroa kaikista vaihtamistaan tavaroista ja tarjoamistaan palveluista.

Rakentaminen alkoi nyt toden teolla. Korkeiden muurien ympäröimiä linnoituksia alettiin rakentaa ja niiden sisälle perustettiin kokonaisia valtakuntia. Valtakunta tarvitsi tietenkin valtiaan tai hallitsijan, joka oli rosvojoukon kaikkein häikäilemättömin yksilö. Hallitsija oli se, joka pystyi kaikkein tehokkaimmin saamaan joukkonsa vakuuttuneiksi siitä, että kansa oli pidettävä kurissa pelon avulla.

Hallitsija käytti usein jotakin myyttistä hirviötä, kuten tultasyöksevää lohikäärmettä, tunnuskuvanaan uhatakseen tavallisia ihmisiä. Uhka oli yksinkertainen: noudata hallitsijan lakeja, niin hän ei laske tätä kamalaa petoa kimppuusi. Mystisten hirviöiden vaikutus alkoi vähetä, kun hallitsijoita usutettiin todistamaan niiden olemassaolo. Niin hallitsijan oli löydettävä jotakin uutta, jonka avulla hän voisi edelleen synnyttää pelkoa kansan keskuudessa.

Eräänä päivänä hallitsijan kulkiessa maillansa, hän huomasi, että ihmiset kohtelivat erityisellä tavalla erästä tiettyä henkilöä. Jotkut pitivät häntä outona, toiset pelkäsivät häntä. Tällä henkilöllä oli outo kyky tietää ennalta käsin, mitä tuli tapahtumaan, tai hän käytti joitakin uusia, maagisia voimia parantaakseen sairaita. Kukaan ei ollut kiinnostunut, mistä nuo voimat olivat peräisin, ja tässä hallitsija näki mahdollisuutensa.

Sopimus solmittiin äkkiä. Jos tuo yliluonnollisia kykyjä omaava henkilö suostuisi asumaan linnoituksen sisäpuolella ja täyttämään hallitsijan käskyt, häntä kohdeltaisiin hovissa kuninkaallisesti. Kansa oppisi tuntemaan hänet mystikkona ja hallitsija henkisenä neuvonantajanaan.

Tällä tavoin hallitsijaa alettiin taas pelätä. Hallitsija saattoi käyttää valtaa kansaansa entistäkin pelottavammin korvaamalla lohikäärmeen mystikolla. Jos joku suututti hallitsijan, tämä sanoi syntipukin saavan niskaansa mystikon kuolettavat kiroukset.

Ihmiset olivat kaiken aikaa oppineet pelkäämään näkymättömiä voimia. Vähitellen muodostui salainen yhteisö, jonka syntyä sen paremmin hallitsija kuin mystikkokaan eivät ymmärtäneet.

Kellä valta todellisuudessa on?

Hallitsija oli alkanut tosissaan pelotella ihmisiä suostumaan tahtoonsa. Hänen valtansa perustana oli nyt lujasti pelko. Hän oli myös lisännyt mystikko-neuvonantajan valtaa. Valitettavasti mystikko-neuvonantajalla ei ollut linnassa juuri mitään tekemistä, joten hän alkoi matkustella muurien ulkopuolella uusia seikkailuja etsien.

Mitä pidemmälle mystikko-neuvonantaja matkasi, sitä enemmän hän löysi. Hän vieraili uusilla mailla, joiden rikkaudet olivat vailla vertaansa. Hän tapasi ihmisiä, joilla oli aivan erilaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään ja jotka myös mielellään jakoivat oppimansa asiat hänen kanssaan. Joka kerran, kun mystikko-neuvonantaja lähti löytöretkilleen, hän keräsi suuret määrät aarteita ja tietoa, jotka hän palatessaan jakoi hallitsijansa kanssa.

Hallitsija kuvitteli, että hänen varansa olisivat äärettömät, ja niin hän lähetti mystikko-neuvonantajansa entistäkin pidemmille matkoille. Hän ei kuitenkaan tajunnut, että mystikko piti itsellään suurimman osan sekä matkoillaan keräämistään aarteista että tiedosta. Tämä, ystäväni, oli todellista valtaa: kerätty tieto.

Kun mystikko-neuvontajasta tuli vähitellen tutkimusmatkailija, hän tapasi muita kaltaisiaan, jotka olivat myös hankkimassa itselleen tietoa kuninkaallisella aarteidenkeruumatkallaan. He päättivät keskenään solmia liiton ja etteivät he tulisi paljastamaan mystisten voimiensa salaisuuksia kellekään ulkopuoliselle - koskaan. Näin heistä tuli salaisuuksiensa myötä todellisia valtiaita.

Sillä välin kotona...

Kiitos mystikko-neuvonantajansa suomien uusien rikkauksien, hallitsija eli sangen mukavasti. Hän rohkaisi alati mystikko-neuvonantajaa lähtemään yhä suurempien ja jännittävämpien aarteiden hakuun eikä häntä kiinnostanut tietää mistä tai miten ne hänen haltuunsa päätyivät. Sen lisäksi hän näytti kansalle ainoastaan kaikkein tuoreimmat aarteensa, eikä hänen valtaansa näin yleensä kyseenalaistettu.

Päämies tai hallitsija oli niin tyytyväinen runsaudentäyteiseen elämäänsä, ettei hän välittänyt tietää aarteidensa alkuperää. Valta oli sen sijaan mystikolla, sillä hän tiesi, mistä saisi lisää mitä tahansa, millä ihmiset voitaisiin edelleen pitää hallinnassa.

Näin mystikosta tuli ylin valtias, vaikka ihmiset eivät sitä millään tavoin hänestä nähneet, ja mystikolle sopivasti hallitsija sai vastata kansan raivoon, jos jokin sattui menemään vikaan. Ja kaiken aikaa mystikot jatkoivat matkojaan kaukomaille.

Joka kerran kun mystikko-neuvonantaja-tutkimusmatkailijat tapasivat toisensa, he uudistivat lupauksensa olla kertomatta suurinta osaa tiedoistaan hallitsijoilleen. Edeltäjiensä lailla - hallitsijoiksi ja kuninkaiksi muuttuneiden ryöstelijöiden tavoin - mystikko-neuvonantajat ymmärsivät, että lyöttäytymällä yhteen ja pitämällä tiedon itsellään, he voisivat pysyä vallassa. He kirjasivat matkojensa tapahtumat salaa muistiin ja kaikki tieto pidettiin visusti oman ryhmän keskuudessa. He tiesivät, että heidän menestyksensä avain olisi kirjoitettu sana. Korkeammilla tietoisuuden tasoilla he tiesivät myös, että heidän tulisi esittää totuus vain rajallisesti. Näin heidän maalliset rikkautensa olisivat turvattuja.

Kirjoitettu sana on oletettua historiaa

Aika kulki omalla painollaan. Menneisyyden muistiinmerkitseminen oli ainoa keino muistaa, mistä kaikki oli saanut alkunsa. Ottaen huomioon, että mystikko-tutkimusmatkailijat toivat hallitsijoille suurimman osan näiden rikkauksista, hallitsijat päättivät antaa mystikoiden pitää kirjaa tapahtumista. Näin mystikoista, joista oli tullut hallitsijoiden henkisiä neuvonantajia ja myöhemmin tutkimusmatkailijoita, tuli myös kuninkaitten kirjureita.

Tässä vaiheessa mystikot tajusivat yhdessä, että heidän tuli säilyttää valtansa hallitsijoihin nähden hinnalla millä hyvänsä. Edelleen oli pidettävä yllä sitä herkkää tasapainoa, joka vallitsi näennäisesti valtaa pitävän hallitsijan ja todellisen vallan omaavien mystikkojen välillä.

Mitä mystikot siis tekivät? Koska he olivat mystikkoja, he käyttivät tietenkin mystisiä voimiaan. Tällä tavoin he ymmärsivät, että he voivat olla yhteydessä näkymättömiin valon voimiin käyttämällä aiemmin lähes tuntematonta aistia - kuudetta aistia. Tämän aistin käytön myötä mystikot ymmärsivät, ettei menneistä tapahtumista tarvinnut pitää kirjaa. Jos he sen sijaan keskittyisivät täysin olemaan läsnä nykyhetkessä, he voisivat intuitiivisesti kokea mitä ihmeellisimpiä oivalluksia. Mikä kaikkein tärkeintä koskien heidän asemaansa kirjureina, he huomasivat, että ne joita menneisyys ohjasi, joutuisivat alistumaan tapahtumista kirjaa pitävien tahtoon.

Tämä mielessään mystikko-kirjurit loivat kaksi erilaista muistiinmerkitsemisen tapaa. Toinen tapa oli kirjata tapahtumat pergamentille ja toinen kirjata ne eetteritason tietoisuuteen. Jälkimmäisen tavan vaarana oli se, että jos kuka tahansa hallitsijasta aina tavalliseen kansalaiseen saakka tulisi tietoiseksi eteerisistä kirjauksista, mystikkojen todellisuus paljastuisi.

Näin mystikko-kirjureille jäi tehtäväksi kirjoittaa sellaisia kirjoituksia, jotka pitäisivät ihmiset pelonsekaisessa tilassa. Kirjoitettu sana antoi tavalliselle ihmiselle toivoa ja ymmärrystä vain sen verran, että tämä uskoi voivansa saavuttaa henkisyyden vain rajoitetusti. Tämä piti hänet kuuliaisena alamaisena. Kirjoitukset oli laadittu niin, että vain noudattamalla niitä tarkasti tie Luojan luo voisi avautua.

Tuonaikaiset kirjoitukset sisälsivät myös tietoa monien asioiden sijainnista. Niiden joukossa oli maallisia rikkauksia ja tietoa Luojan tähtikuvioista, joiden mukaan matkustaminen niin maalla kuin merelläkin onnistuisi hyvin. Oli myös kirjoituksia, joissa puhuttiin kulttuureista, jotka olivat paljon ihmisiä edistyneempiä.

Lyhyesti sanottuna kaikki tieto, jota tarvittiin uudelle tietoisuuden tasolle kehittymiseksi, saatettiin tiivistää kirjoitetuksi sanaksi. Miksi sitten ne, jotka olivat tietoisia näistä kirjoituksista, olivat niin haluttomia puhumaan niistä ihmisille?

Koska vain mystikko-kirjurit osasivat lukea ja kirjoittaa, heidän yllään leijui mystinen vallan ilmapiiri. He käyttivät valtaansa valitsemalla kelle ja missä määrin he paljastaisivat tietonsa. Mystikko-kirjurit hallitsivat kaikkea tietoa. Ymmärrät varmaan nyt, miten kirjoitettua tietoa voidaan järjestää miten halutaan, jotta saataisiin aikaan toivottu lopputulos.

Kirkko ja valtio

Hallitsijat alkoivat tuntea menettävänsä otteen asioista, ja pelko valtasi kaikkein tylsämielisimmänkin heistä. Heitä alkoi huolettaa yhä enemmän se, että mystikko-kirjurit kääntyisivät heitä vastaan. Samaan aikaan mystikko-kirjurit pyrkivät kaikin keinoin vakuuttamaan, että hallitsijat olivat todellisia johtajia. Heidän suunnitelmanaan oli se, että hallitsijoita pidettäisiin ihmisten edessä vastuullisina kaikesta siitä, mitä mystikot keksivät. Mitä sitten seurasi? Uskonto.

Kaikkein suosituin uskontojen opetusmuoto perustuu pelkoon. Mystikot, jotka tunsivat kirjoitetun sanan voiman, käyttivät sitä hyväkseen. He kuvasivat kirjoituksissaan Jumalan pelottavaksi, kaikkivaltiaaksi voimaksi. Heidän seuraava askeleensa oli luoda yksi ja ainoa keulakuva, jonka kautta Jumala puhuisi ihmisille - he itse. Kun tunnettiin vain yksi yhteydenpitotapa Jumalaan, on helppo nähdä, miten valta siirtyi uudelle tasolle.

Kun mystikko-kirjurit olivat vakiinnuttaneet asemansa virallisena jumalyhteytenä, heistä tuli uskonnollisia johtajia ja he alkoivat perustaa omaa valtakuntaansa. Uskonnollisten ja valtiollisten asioiden välille luotiin selkeä ero, ja tavallinen kansalainen oli mielissään päästessään eroon hallitsijasta. Vähänpä tavalliset ihmiset ymmärsivät siitä, että todelliset valtiaat, mystikko-neuvonantaja-tutkimusmatkailija-kirjurit - joista oli nyt tullut uskonnollisia johtajia - johtivat yhä koko valtakunnan asioita. Miksi? Siksi, että mystikot pitivät edelleen kaiken kirjoitetun tiedon hallinnassaan.

Mystikko-uskonjohtajat alkoivat rakentaa kirkkoja ja säätää uusia lakeja. Mitään pyhiinvaellusmatkaa ei saisi suorittaa ilman kirkon suostumusta. Valtakuntaan ei saanut liittää mitään uusia maita ilman kirkon siunausta. Mitään hallitsijoiden lakeja ei voitaisi ottaa käyttöön ilman kirkon vahvistusta. Kaiken oli läpäistävä uskonnollisten johtajien tarkastus, olivathan he yhä hallitsijoiden henkisiä neuvonantajia.

Jos mystikko-uskonjohtajien oli synnytettävä sota turvatakseen oma valtansa, he yllyttivät jonkun hallitsijan toista vastaan. Kenpä ei haluaisi tukea sotaretkeä? Pinnallisesti katsoen kaikki näyttivät voittavan. Jos hallitsija tai kuningas menestyisi sodassa, hän saisi suuret sotasaaliit. Jos tavallinen työläinen ahkeroisi lujasti sotavarustusten rakentamisessa, hän saisi enemmän rahaa. Ainoa poikkeus oli onneton soturi, joka useimmiten menetti henkensä taistelussa - Jumalan ja hallitsijan nimeen.

Älkäämme unohtako myöskään sitä, että sodat vähensivät myös tehokkaasti väestön lukumäärää. Muistakaamme myös, että vain voimakkaimmat miehet lähetettiin taisteluun. Tämä selittänee sen, miksi heikommat miesjohtajat, jotka jäivät kotiin, käyttivät voimakkaasti vaikutusvaltaansa pysyäkseen ohjaksissa. Hallitsijat eivät koskaan tulleet ajatelleeksi, että heidän uskonnolliset johtajansa työskentelivät yhdessä kulissien takana. Oli yhä tarkoin varjeltu salaisuus, että mystikko-uskonjohtajat olivat yhteistyössä. Mutta pitämällä ulkoisesti eroa toisiinsa, he takasivat oman voittonsa aina huolimatta siitä, kuka hallitsijoista voitti sodan.

Erilaiset valtiot kukoistivat. Mystikot, nyt siis uskonnolliset johtajat, matkustelivat edelleen itse tai lähettivät jonkun edustajansa kaukomaille etsimään rikkauksia. He käyttivät häikäilemättä hyväkseen sekä ihmisiä että maita hallitsijansa ja Jumalansa tukemana pitääkseen huolta omasta valtakunnastaan, kirkosta.

Entä jos sama jatkuu vielä tänäkin päivänä?

Uskonkiihkoilijat tuntevat olonsa uhatuksi

Maapallon kaukaisimmissa kolkissa mystikko-uskonjohtajat tapasivat kaltaisiaan henkilöitä, joilla ei kuitenkaan ollut siteitä hallitsijoiden hoveihin. Näitä henkilöitä voidaan kutsua "todellisiksi mystikoiksi".

Koska todellisten mystikkojen ei ollut koskaan täytynyt pelata valta- ja pelottelupelejä, he olivat kyenneet kehittämään mystiset voimansa aivan uudelle tasolle. Heillä oli vapaus kokea yhä suurempia ja suurempia oivalluksia. Todelliset mystikot oppivat kehittymään sopusoinnussa kaiken ympärillään olevan kanssa. Koska he olivat pyrkimyksissään puhtaita, heillä ei ollut mitään taka-ajatuksia. He olivat halukkaita jakamaan tietonsa mystikko-uskonjohtaja-toveriensa kanssa, joiden mystiset voimat olivat jo aikaa sitten taantuneet. Todelliset mystikot jakoivat oppimansa ihmisten kanssa ja olivat saaneet lukuisia seuraajia. Ihmiset kertoivat nähneensä todellisten mystikkojen suorittavan ihmeitä ja heitä pidettiin myös parantajina.

Yhtäkkiä todellisista mystikko-parantajista olikin tullut uhka mystikko-uskonjohtajille. Tämä ei kuitenkaan vaivannut todellisia mystikoita mitenkään, sillä heidän voimansa oli heidän rakkautensa tulosta. He tiesivät, että heidän voimansa olisivat mystikko-uskonjohtajien voimia suuremmat, mutta heillä ei ollut mitään tarvetta todistaa omaa paremmuuttaan.

Sekä valtionjohtajat että uskonnolliset johtajat tajusivat, millaisia voimia todellisilla mystikko-parantajilla oli, ja niinpä heidän oli toimittava nopeasti. Sillä jos mystikko-parantajien annettaisiin jatkaa ihmetekojaan ja jos kaikkein köyhinkin kansalainen ymmärtäisi, että hän voi olla yhteydessä koko luomakuntaan itse, kaikki valtarakenteet hajoaisivat. Niin päätettiin, että mystikko-parantajat pyydettäisiin tekemään yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Todellisten mystikkojen vastaus oli selkeä: he eivät osallistuisi mihinkään, millä pyritään hallitsemaan ihmisiä. Sen sijaan todelliset mystikot alkoivat puhua ihmisille nuhdellen heitä siitä, miten he antautuivat muiden hallittaviksi.

Kirkonjohtajien vastaus oli jälleen nopea. Jokainen mystikko-parantaja, joka ei suostuisi uskonnollisten johtajien alaiseksi ja ohjattavaksi, leimattaisiin kirkonviholliseksi. Tällaiset mystikko-johtajat luokiteltaisiin pahoiksi ja heitä jahdattaisiin kuolemaan saakka.

Kaikkein paras esimerkki

Kirjoja siitä, miten ihmiskunnan historia on merkitty muistiin, on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen. Jos joku voi ottaa kirjan käteensä ja näyttää siihen kirjoitetun sanan koko maailmalle, se ei selvästikään tarkoita sitä, että kirjan sisältämät kirjoitukset olisivat tarkkoja ja täydellisiä. Tätäkin kirjaa kirjoitettaessa kirjoitetaan monin paikoin maailmaa historiaa uudelleen. Tarkastelkaamme sitä, miten eräs kirja kirjoitettiin.

1500-luvulla kokoontui joukko miehiä käymään läpi lukemattomia kirjoituskääröjä, joissa oli kuvattu uskontoa. Heille oli annettu tehtäväksi koota aineisto yhdeksi uskonnolliseksi teokseksi ja he törmäsivät kirjoituksiin melkein kaikista kuviteltavissa olevista mahdollisuuksista. Jotkut teksteistä olivat pahoin kuluneita ja rapistuneita. Joitakin kirjoituksia ei tahtonut edes pystyä lukemaan. Varsin usein kirjoittaja täytti aukkokohdat, silloin kun hän ei saanut tekstistä selvää. Tästä materiaalista koottiin kuitenkin eräs kaikkein tunnustetuimmista teoksista, johon monet uskonnot pohjaavat uskomuksensa nykyäänkin - ja koska se esiteltiin kirjoitettuna sanana, vain harva kyseenalaisti sen alkuperän. Raamattu asetettiin nyt johtamaan maailmaa.

Miten näin saattoi käydä? Sen lisäksi, että osa materiaalista oli lukemattomassa kunnossa tai muuten pahoin vahingoittunutta, paljon jätettiin kokonaan pois - ja monessa tapauksessa tuhottiin. Jos teksteissä esimerkiksi ilmeni jotakin, mikä soti sen hetkistä ajattelua vastaan, se haihtui välittömästi savuna ilmaan. Kun sellainen materiaali, joka ei näyttänyt sopivan ajan henkeen, vietiin uskonnollisille johtajille tulkittavaksi, he antoivat kysyjän ymmärtää, ettei kirjoituksella ole mitään merkitystä. Kirjoitukset koottiin sen jälkeen erityiseen arkistoon, joka oli perustettu näiden niin sanottujen merkityksettömien kirjoitusten varastoimiseksi. Nykyään tiedämme, ettei kaikkea ole vieläkään tuotu päivänvaloon - itse asiassa vasta vähän on paljastettu.

Mitä seuraavaksi?

Kun luet tätä tekstiä, toivottavasti sinulle tulee jotenkin tuttu tunne. Vähän kuin olisit lukenut saman aiemmin. Tämä johtuu siitä, että jokaisella Äiti maalle omistautuneella sielulla on mahdollisuus muistaa - muistaa, että pelkoon perustuvalla järjestelmällä, joka on tarkoituksellisesti kytketty niin sanottuihin pimeyden näkymättömiin voimiin, ei ole todellista valtaa. Kaikkia tulee muistuttaa siitä, että valo, josta ihmiskunta on kudottu, on kaikki mitä tarvitaan tien loppuun saakka kulkemiseen.

Jotta voisit todella tuntea, minne lopulta saavut, sinun on - kuten todellisen mystikon - ymmärrettävä, mistä ympärilläsi olevassa matriisissa todella on kyse. Luoja on äärettömässä kyvyssään parantaa antanut kehittyvälle ihmiskunnalle mitä arvokkaimman lahjan, ajattelemisen lahjan. Jokainen ihminen aloittaa täydellisen muuttumisensa ajatuksen avulla.

Mitä sanoisit, ystäväni, jos jokaisen synnyinoikeutena olisi parantua näennäisestä erilleen joutumisesta? Tulet huomaamaan, että jokaisen ihmisen tarkoin suunniteltu ulkoinen olemus on vain ajatusmuoto, joka koostuu nopeasti värähtelevistä valohiukkasista, jotka on koottu yhteen tiettyä oppimissuunnitelmaa varten. Tulet myös ymmärtämään, ettei yhdelläkään suunnitelmalla ole rajoja, vain totuus Jumalallisesta Luojasta. Huijaus helvetistä tulimerineen, jonka valtaan maailma on niin täysin alistunut, paljastuu Totuuden, Luottamuksen ja Intohimon valossa.

Ainoksi kysymykseksi jää: miksi juuri nyt? Vastaus, ystäväni, on yksinkertaisesti: te olette valmiita.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on uskonnon merkitys ihmiskunnan historiassa?

Kirael: Uskonnollisia uskomusjärjestelmiä on käytetty ihmiskunnan ykseyden pirstomiseen. Miksi muuten tarvitsisimme Luojan määrittelemiseen kaikkia näitä ismejä - katolismia, shintoismia, hinduismia - kuin ollaksemme eri mieltä asioista? Tämä väite paljastuu todeksi, jos katsot Websterin sanakirjasta, mitä englanninkielinen sana "religion" [uskonto] merkitsee. Sana "religio" on peräisin latinasta ja merkitsee uskonnollista harjoittamista tai yliluonnollista pakkokeinoa. Jos tutkit sanaa vielä tarkemmin, huomaat sen todennäköisimmin polveutuvan sanasta "religare", joka tarkoittaa rajoittamista tai sitomista. Mikä täydellinen suunnitelma: yksi Jumala, monta tapaa kuvata tätä energiaa, ja valta niiden käsissä, jotka hallitsivat sitä, mitä tästä energiasta kirjoitettiin.

Kysymys: Miten syntyi ihmiskunnan pimeä aika?

Kirael: Lienee paikallaan tuoda vähän selvyyttä siihen ajanjaksoon, joka käsittelee vuosien 200 eKr. ja 200 jKr. välistä aikaa. Se oli aikaa, jolloin ihmisrotu taantui siihen pisteeseen, etteivät ihmiset enää uskoneet itseensä. Jotkut pitävät tätä ajanjaksoa kaikkien pimeimpänä vaiheena koko kirjoitetussa historiassa.

Noin 600 vuotta ennen kuin Jeesus aloitti tehtävänsä muodostui toinen kolminaisuus. Se käsitti Buddhan opetukset (henkisyys), Pythagoraan (moraali) sekä Isaiahin (fyysisyys). Heidän opetuksensa paljastivat yhdessä sen, että ihmiset saattoivat olla suorassa yhteydessä Luojan valoon.

Saman ajanjakson aikana perustettiin monia suuria kirjastoja. Tarkoitan tässä kaikkein huomattavampia tuonaikaisia kirjastoja, Aleksandrian kirjoituskokoelmia. Nuo kirjastot tunnettiin siitä, että niihin oli koottu 700 000-800 000 kirjakääröä tai muistiinpanoa. Noita kirjoituksia lukiessaan ihminen saattoi ymmärtää, millaisia maailmoja hänen oman pienen maailmansa lisäksi oli olemassa.

Aleksandrian kirjastoissa oli suurten ajattelijoiden kirjoituksia, jotka auttoivat ihmiskuntaa kehittymään. Eräät tekstit muun muassa osoittivat vääräksi sen olettamuksen, että maapallo olisi litteä. Kirjoitukset sisälsivät myös tietoa maan liikkeestä auringon ympäri ja aurinkokunnan rakenteesta. Muistiinpanoja oli myös matkoista niille mantereille, joita tänään kutsutaan Afrikaksi ja Etelä-Amerikaksi. Muista, että puhumme ajasta noin 200 vuotta eKr., siis kauan ennen kuin Jeesus eli maan päällä.

Viitisenkymmentä vuotta ennen Kristuksen opetuksia, valtaapitävät tahot päättivät järjestelmällisesti polttaa nämä kirjastot muka suojellakseen ihmiskuntaa siltä itseltään. He pelkäsivät, että tuollainen suuri määrä yhteenkerättyä tietoa romuttaisi heidän valtajärjestelmänsä. Näin annettiin käsky tuhota koko kirjastojärjestelmä.

Jokainen vaihe järjestelmällisessä tuhoamisessa liittyi johonkin tapahtumaan tai tilanteeseen, jolloin ihmiskunta alkoi tiedostaa todellisuuden selkeämmin ja omaksua jumalallisen ydinolemuksensa. Aleksandrian kirjastot saatiin lopullisesti poltettua kuudennen vuosisadan tienoilla. Nykytiedon mukaan ainostaan 40 000 kirjakääröä, jotka oli salaa kopioitu ja säilötty myöhempää käyttöä varten, pelastui tuholta. Iso osa niistä on tallessa Vatikaanin arkistoissa vielä tänäkin päivänä.

Siihen mennessä, kun Jeesus syntyi maan päälle, ihmiskunta oli syöksymässä salailuun. Se, mitä opittiin, pidettiin visusti salassa ja jaettiin tarkoin varjellen ainoastaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Kukaan ei paljastanut tietojaan. Ihmiset pelkäsivät, että kirjastot tuhonneet tahot etsisivät käsiinsä myös ne, jotka tunsivat tuhottujen kirjoitusten sisällön. Se oli todellakin pimeää aikaa maailmassa.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miten sellaisen mystisen viestintuojan puheet, kuin Jeesus oli, hermostuttivat niitä, jotka yrittivät kaksin käsin pitää vallastaan kiinni. Jos Jeesuksen opetukset olivat oikeita, ne vallassa olevat, jotka julistivat kostonhimoisesta ja tuomitsevasta Jumalasta, joka oli kyllä kaikkialla läsnä mutta johon ei saanut suoraa yhteyttä, alkoivat pelätä totuuden paljastuvan. Ilman väärintulkittua Jumalaa, hallitsijoilla ei olisi juurikaan valtaa ihmisiin.

Kysymys: Tutkivatko naiset kirjoituksia Aleksandrian kirjastoissa?

Kirael: Naiset ovat suostuneet koko historian ajan esiintymään vähäpätöisinä kuolevaisina ja hyväksyneet, että heidän maailmansa riippuu miesten maailmasta. Lienee parasta tuoda päivänvaloon se tosiseikka, että tämä ei ole totta. Sillä välin kun miehillä oli kiire valloittaa maailmaa, koulutusta oli tarjolla vain harvoille. Niinpä päätettiin, että naiset lähetettäisiin tutkimaan Aleksandrian kirjaston kirjoituksia, jotta he voisivat kertoa niiden sisällön miehille myöhemmin.

Eipä aikaakaan kun naiset huumaantuivat, jos sallit ilmaisun, kaikesta löytämästään. Lukemattomat kirjakääröt paljastivat heille sellaisten maailmojen olemassaolon, joista he eivät olleet osanneet uneksiakaan. He huomasivat omaksi hämmästyksekseen, että he olivat keskellä Kaiken-mikä-on tietoisuutta.

Naisten tehtävänä oli jakaa miesjohtajien kanssa Aleksandrian kirjakääröjen sisältämä tieto. Kun he tekivät työtä käskettyä, miehet valtasi pelko. Miehet tajusivat, mitä mahdollisuuksia naisten hankkimaan tietoon kätkeytyi, ja halusivat omia sen itselleen. He huomasivat pian, miten naisista oli tullut vielä paljon oppineempia kuin parhaista mystikoista ja ennustajista. Ja mikä pahinta, uusi tieto oli ristiriidassa sen kanssa, millainen he uskoivat maailman olevan. Tämä synnytti miesten keskuudessa paniikin.

Kun asiat paljastuvat koko totuudessaan, tullaan huomaamaan, että juuri naiset anastivat tekstejä itselleen turvatakseen niiden säilymisen. Naiset vaalivat keräämäänsä tietoa ja alkoivat lähettää kirjakääröjä salaa ympäri maailmaa. Tämä ajanjakso on kenties vaikuttanut kaikkein eniten naisten oppineisuuteen. Sen tunnollisen tavan tarkoituksena, jolla he opiskelivat Aleksandrian kirjaston kirjoituksia, oli taata, että maailmassa säilyisi koko ajan feminiininen, tunteisiin pohjautuva vaikutus.

Vaikka miesten saattaisikin olla vaikeaa kuulla tämä, totuus on, että ilman naisten vaikutusta tuona ajanjaksona, ihmiskunta olisi todennäköisesti tuhonnut itsensä moneen kertaan.

Kysymys: Haluatko määritellä meille termin "salainen hallitus"?

Kirael: Olettaen, ettei tätä löydetä elokuvaleikkaamon lattialta - mielelläni.

Ensinnäkin on järkevää tarkastella sanoja itsessään: "salainen" merkitsee sitä, mikä ei kuulu tavalliselle kansalle, ja "hallitus" merkitsee niin ikään jotakin, mikä ei kuulu tavalliselle kansalle.

Olisi helppoa nostaa jokin myyttinen hirviö jalustalle, jota kaikki voisivat luimistella, ja kutsua sitä "salaiseksi hallitukseksi". Jos äsken lukemallasi luvulla kuitenkaan on mitään arvoa sinulle, ymmärrät varmasti, että suurin osa siitä, mitä ihmiskunta pelkää, on vain hallitsemishaluisten ihmisten jalustalle nostamia asioita.

Ihmisten on helpompi syyttää näkymättömiä voimia ongelmistaan kuin hyväksyä se tosiseikka, että he ovat luopuneet itsemääräämisoikeudestaan. Miksi periajattelua ei opeteta kouluissa? Miksi sitä kutsutaan toisinaan aivopesuksi? Kellä on eniten hävittävää, jos "te ihmiset" alatte ymmärtää, että periajattelulla voidaan luoda millainen todellisuus tai harha tahansa, jonka rajaton mieli vain voi käsittää? Kellä sitten olisi valta hallita?

Käsite "salainen hallitus" on jo liian pitkään synnyttänyt pelkoa monen mielessä. Niin kauan kuin vaikuttaa siltä, että jokin näkymätön voima hallitsee asioita ja että maailmaa ei voi muuttaa, on mieltä jatkaa samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Ihmiset kyseenalaistavat kuitenkin tänä päivänä monia asioita. Te ihmiset luotte uusia totuuksia, kuten sen että jokaisella on Luojalta saatu synnyinoikeus vapautua pelkojen luomista rajoituksista. Enää ei siis ajatella kollektiivisesti, että jotkin näkymättömät voimat ohjaavat ihmisrotua. Enkelit, oppaat ja galaktiset veljenne ja sisarenne ovat halukkaita näyttämään teille tien pois kolmiulotteisesta ajattelumatriisista. He eivät kulje sitä teidän puolestanne, mutta valaisevat jatkuvasti tätä ymmärryksen tietä. Tällä tavoin jokainen valitsee, miten hän saapuu Muutoksen uuteen valoon.